Ilmanvaihdon mittaus ja säätö

Ilmanvaihdon mittaus ja säätö

Vetoa yhdessä huoneessa, tunkkaista toisessa? Ilmanvaihdon mittaus ja säätö palauttaa järjestelmän suunniteltuihin arvoihin ja tasapainottaa koko asunnon. Saat työstä aina huonekohtaisen mittauspöytäkirjan.

  • 100 % tyytyväisyystakuu
  • Yli 10 000 tehtyä kohdetta
  • IV Kymppi vuodesta 2010
Tai soita ja kysy 050 354 3217
Katso hintaesimerkit: Ilmanvaihdon mittaus ja säätö

Mitä ilmanvaihdon mittaus ja säätö tarkoittaa?

Mittauksessa selvitetään jokaisen venttiilin todellinen ilmamäärä, ja säädössä järjestelmä asetetaan suunniteltuihin arvoihin: raitista ilmaa tulee oikea määrä ja käytetty ilma poistuu. Oikein säädetty ilmanvaihto vähentää vetoa, tasaa paine-eroja ja pitää energiankulutuksen kohtuullisena.

Ilmanvaihdon mittaus ja säätö

Miten mittaus ja säätö tehdään?

Mittaamme ilmamäärät venttiili kerrallaan ja säädämme venttiilit sekä koneen tai huippuimurin suunniteltuihin arvoihin. Tasapainotuksessa huomioidaan myös huoneistojen välinen paine-ero, jottei ilma kulje hallitsemattomasti tilasta toiseen. Työstä laaditaan aina mittauspöytäkirja, josta näet huonekohtaiset arvot.

Säätö eri järjestelmissä

  • Koneellinen poistoilmanvaihto – tyypillinen 1960–80-lukujen kerrostaloissa. Poistoventtiilit säädetään huippuimurin mukaan, ja korvausilman on päästävä sisään hallitusti korvausilmaventtiilien kautta.
  • Tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla – yleinen 2000-luvulta alkaen. Tulo- ja poistoilma säädetään keskenään tasapainoon, jotta asunto ei ole liian ali- tai ylipaineinen.
  • Painovoimainen ilmanvaihto – tyypillinen ennen 1960 rakennetuissa taloissa. Ilmavirta vaihtelee sään mukaan, joten säätövaraa on vähän; mittaus kertoo lähinnä, riittääkö ilmanvaihto.

Milloin säätö on ajankohtainen?

Mittaus ja säätö kannattaa tehdä kanavien puhdistuksen, remontin tai ikkunavaihdon jälkeen sekä silloin, kun yhdessä huoneessa vetää ja toisessa ilma seisoo, ovet paukkuvat paine-eron takia tai sisäilma tuntuu tunkkaiselta. Kerros- ja rivitaloissa säätö tehdään koko kiinteistöön kerralla, ja taloyhtiöille toimitamme mittauspöytäkirjat isännöitsijää varten. Hintaan vaikuttavat venttiilien määrä, järjestelmätyyppi ja kohteen laajuus; lopullinen hinta vahvistetaan tarjouksessa, ja kotona tehdyn työn osuudesta voi saada kotitalousvähennyksen.

Liittyvät palvelut

Kerro tarjouspyynnössä, jos haluat hoitaa useamman työn samalla kertaa – suunnittelemme käynnin kokonaisuutena.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi ilmamäärien mittaus ja säätö kannattaa tehdä?
Ilmanvaihtojärjestelmä tulisi aina mitata ja säätää mahdollisimman puhtaalla järjestelmällä ja puhtailla suodattimilla. Tämän takia ilmamäärien mittaus ja säätö on olennainen osa ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusta. Ilmanvaihtojärjestelmän tasapainotus tarkoittaa ilmavirtojen ja paine-eron säätämistä siten, että rakennuksen eri tiloissa ilmanvaihto käy niin kuin se on suunniteltu: raikasta ilmaa tulee oikea määrä ja käytetty ilma poistuu tehokkaasti.
Saanko mittauksesta dokumentin?
Kyllä – jokaisesta mittaus- ja säätötyöstä laaditaan mittauspöytäkirja, josta näet huonekohtaiset ilmamäärät ja tehdyt säädöt. Pöytäkirja toimii esimerkiksi taloyhtiön huoltokirjan liitteenä ja viranomaisdokumenttina.
Miksi ilmanvaihto pitää säätää remontin jälkeen?
Remontti muuttaa lähes aina rakennuksen ilmavirtoja: uudet koneet, kanavamuutokset tai tiivistetty ulkovaippa siirtävät järjestelmän pois tasapainosta. Säädöllä ilmamäärät palautetaan suunniteltuihin arvoihin, jolloin sisäilma pysyy raikkaana eikä energiaa kulu hukkaan.

Oppaat ja artikkelit aiheesta

Palvelemme koko Uudellamaalla

Yli 7 000 palveltua kohdetta Uudellamaalla – omakotitalot, rivitalot ja kerrostaloasunnot. Mitä tummempi kunta, sitä useampi kohde.

Uudenmaan kunnat värjättyinä IV Kympin palvelemien kotien määrän mukaan Kuntarajat: Tilastokeskus, CC BY 4.0 Askola Espoo: yli 2 000 kohdetta Hanko Helsinki: lähes 3 000 kohdetta Hyvinkää: yli 100 kohdetta Inkoo: yli 10 kohdetta Järvenpää: yli 100 kohdetta Karkkila Kauniainen: lähes 100 kohdetta Kerava: lähes 200 kohdetta Kirkkonummi: lähes 100 kohdetta Lapinjärvi Lohja: noin 30 kohdetta Loviisa Myrskylä Mäntsälä: lähes 30 kohdetta Nurmijärvi: yli 100 kohdetta Pornainen: yli 10 kohdetta Porvoo: noin 50 kohdetta Pukkila Raasepori: lähes 30 kohdetta Sipoo: yli 50 kohdetta Siuntio Tuusula: lähes 200 kohdetta Vantaa: yli 1 000 kohdetta Vihti: lähes 50 kohdetta
Pääkaupunkiseudun kunnat suurennettuna Kuntarajat: Tilastokeskus, CC BY 4.0 Espoo: yli 2 000 kohdetta Helsinki: lähes 3 000 kohdetta Hyvinkää: yli 100 kohdetta Järvenpää: yli 100 kohdetta Karkkila Kauniainen: lähes 100 kohdetta Kerava: lähes 200 kohdetta Kirkkonummi: lähes 100 kohdetta Mäntsälä: lähes 30 kohdetta Nurmijärvi: yli 100 kohdetta Pornainen: yli 10 kohdetta Sipoo: yli 50 kohdetta Tuusula: lähes 200 kohdetta Vantaa: yli 1 000 kohdetta Vihti: lähes 50 kohdetta Espoo Kauniainen Helsinki Vantaa Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo
Pääkaupunkiseutu suurennettuna
  • Yli 2 000 kohdetta: Helsinki (lähes 3 000), Espoo (yli 2 000)
  • Yli 1 000 kohdetta: Vantaa (yli 1 000)
  • Yli 100 kohdetta: Kerava (lähes 200), Tuusula (lähes 200), Järvenpää (yli 100), Nurmijärvi (yli 100), Hyvinkää (yli 100)
  • Yli 50 kohdetta: Kauniainen (lähes 100), Kirkkonummi (lähes 100), Sipoo (yli 50)
  • Yli 10 kohdetta: Porvoo (noin 50), Vihti (lähes 50), Lohja (noin 30), Mäntsälä (lähes 30), Raasepori (lähes 30), Inkoo (yli 10), Pornainen (yli 10)
  • Muut Uudenmaan kunnat – palvelemme myös siellä

Katso palvelut kunnittain →