Kerrostalo, jonka ilmanvaihto on huollettu

Taloyhtiöille ja isännöitsijöille

Hoidamme taloyhtiön ilmanvaihdon kokonaisuutena: kanavien puhdistuksen, ilmamäärien mittauksen ja säädön, huippuimurit ja IV-koneet sekä säännölliset huollot. Yksi kumppani hoitaa kaiken, ja jokainen työ dokumentoidaan hallitukselle ja isännöitsijälle.

Mikä ilmanvaihdossa kuuluu taloyhtiölle?

Pääkaupunkiseudulla ja sen lähikunnissa noin 72 % asunnoista on kerrostaloissa ja noin 15 % rivi- ja paritaloissa, joten valtaosa asukkaista asuu taloyhtiössä. Yhteiset poistokanavat, katon huippuimurit ja keskitetyt ilmanvaihtokoneet ovat tyypillisesti taloyhtiön vastuulla. Asuntokohtaisen ilmanvaihtokoneen suodattimet ja huolto kuuluvat usein osakkaalle – tarkka jako riippuu yhtiöjärjestyksestä.

Ilmanvaihto talon iän mukaan

  • 1960–80-lukujen kerrostalot (noin 28 % alueen kerrostaloasunnoista on rakennettu 1960–79): tyypillisesti koneellinen poisto ja katolla huippuimurit. Huippuimurit huolletaan noin kerran vuodessa ja poistokanavat puhdistetaan noin 7–10 vuoden välein.
  • 2000-luvulta alkaen rakennetut: yleensä tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Kanavat puhdistetaan noin 5 vuoden välein, asuntojen koneiden suodattimet 6–12 kuukauden välein.
  • Ennen 1960 rakennetut: tyypillisesti painovoimainen ilmanvaihto hormien kautta, puhdistus noin 10–20 vuoden välein. Ikkuna- ja julkisivuremontit tiivistävät taloa, jolloin korvausilmasta on huolehdittava erikseen.

Kunnossapitotarveselvitys ja päätöksenteko

Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle selvityksen yhtiön kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden ajalta. IV-kartoitus antaa siihen ilmanvaihdon osalta tiedot: huippuimurien kunnon, kanavien puhdistustarpeen ja mitatut ilmamäärät kirjallisena kuntoarviona, jossa toimenpiteet ovat tärkeysjärjestyksessä.

Toteutus asukkaiden arjessa

Puhdistus ja ilmamäärien säätö tehdään koko kiinteistöön samalla kertaa, jolloin järjestelmä saadaan tasapainoon huoneistojen välillä ja asukkaille aiheutuva häiriö jää lyhyeksi. Aikataulu ja pääsy asuntoihin sovitaan isännöitsijän kanssa, ja asukkaille tiedotetaan ennen käyntiä. Jokaisesta työstä saat raportin huoltokirjan liitteeksi.

Huoltosopimus tuo ennakoitavuutta

Huoltosopimuksella taloyhtiö saa sovitut huoltovälit, sopimushinnan ja muistutukset ajoissa – huippuimurien vuosihuollot ja kanavien puhdistukset eivät jää muistin varaan. Teemme jo yhteistyötä useiden uusmaalaisten isännöintitoimistojen kanssa.

Yleisimmät palvelut taloyhtiöille

Usein kysyttyä

Usein kysytyt kysymykset

Etkö löytänyt vastausta? Soita 050 354 3217 tai lähetä kysymys – vastaamme arkisin klo 08:00–18:00.

Ota yhteyttä →
Kuka vastaa kerrostalon ilmanvaihdosta?

Yhteiset poistokanavat, katon huippuimurit ja keskitetyt ilmanvaihtokoneet ovat tyypillisesti taloyhtiön vastuulla. Asuntokohtaisen ilmanvaihtokoneen suodattimet ja huolto kuuluvat usein osakkaalle. Tarkka vastuunjako riippuu yhtiöjärjestyksestä ja taloyhtiön päätöksistä.

Kuinka usein kerrostalon ilmanvaihtokanavat puhdistetaan?

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa, joka on tyypillinen 1960–80-lukujen kerrostaloissa, kanavat puhdistetaan noin 7–10 vuoden välein ja huippuimurit huolletaan noin kerran vuodessa. Tulo- ja poistoilmanvaihdossa lämmöntalteenotolla puhdistusväli on noin 5 vuotta ja painovoimaisessa ilmanvaihdossa noin 10–20 vuotta.

Miten puhdistus järjestetään asukkaiden kannalta?

Työ tehdään koko kiinteistöön samalla kertaa. Aikataulu ja pääsy asuntoihin sovitaan etukäteen isännöitsijän kanssa, ja asukkaille tiedotetaan ennen käyntiä.

Mitä hallitus ja isännöitsijä saavat työn jälkeen?

Jokaisesta työstä toimitetaan kirjallinen raportti: mitä tehtiin, mitä havaittiin ja mitä suositellaan seuraavaksi. Mittauksista saa mittauspöytäkirjan. Raportit sopivat huoltokirjan liitteeksi ja kunnossapitotarveselvityksen pohjaksi.

Tehdyt kohteet

Yli 7 000 palveltua kohdetta Uudellamaalla – omakotitalot, rivitalot ja kerrostaloasunnot. Mitä tummempi kunta, sitä useampi kohde.

Uudenmaan kunnat värjättyinä IV Kympin palvelemien kotien määrän mukaan Kuntarajat: Tilastokeskus, CC BY 4.0 Askola Espoo: yli 2 000 kohdetta Hanko Helsinki: lähes 3 000 kohdetta Hyvinkää: yli 100 kohdetta Inkoo: yli 10 kohdetta Järvenpää: yli 100 kohdetta Karkkila Kauniainen: lähes 100 kohdetta Kerava: lähes 200 kohdetta Kirkkonummi: lähes 100 kohdetta Lapinjärvi Lohja: noin 30 kohdetta Loviisa Myrskylä Mäntsälä: lähes 30 kohdetta Nurmijärvi: yli 100 kohdetta Pornainen: yli 10 kohdetta Porvoo: noin 50 kohdetta Pukkila Raasepori: lähes 30 kohdetta Sipoo: yli 50 kohdetta Siuntio Tuusula: lähes 200 kohdetta Vantaa: yli 1 000 kohdetta Vihti: lähes 50 kohdetta
Pääkaupunkiseudun kunnat suurennettuna Kuntarajat: Tilastokeskus, CC BY 4.0 Espoo: yli 2 000 kohdetta Helsinki: lähes 3 000 kohdetta Hyvinkää: yli 100 kohdetta Järvenpää: yli 100 kohdetta Karkkila Kauniainen: lähes 100 kohdetta Kerava: lähes 200 kohdetta Kirkkonummi: lähes 100 kohdetta Mäntsälä: lähes 30 kohdetta Nurmijärvi: yli 100 kohdetta Pornainen: yli 10 kohdetta Sipoo: yli 50 kohdetta Tuusula: lähes 200 kohdetta Vantaa: yli 1 000 kohdetta Vihti: lähes 50 kohdetta Espoo Kauniainen Helsinki Vantaa Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo
Pääkaupunkiseutu suurennettuna
  • Yli 2 000 kohdetta: Helsinki (lähes 3 000), Espoo (yli 2 000)
  • Yli 1 000 kohdetta: Vantaa (yli 1 000)
  • Yli 100 kohdetta: Kerava (lähes 200), Tuusula (lähes 200), Järvenpää (yli 100), Nurmijärvi (yli 100), Hyvinkää (yli 100)
  • Yli 50 kohdetta: Kauniainen (lähes 100), Kirkkonummi (lähes 100), Sipoo (yli 50)
  • Yli 10 kohdetta: Porvoo (noin 50), Vihti (lähes 50), Lohja (noin 30), Mäntsälä (lähes 30), Raasepori (lähes 30), Inkoo (yli 10), Pornainen (yli 10)
  • Muut Uudenmaan kunnat – palvelemme myös siellä

Katso palvelut kunnittain →