Koneellinen ilmanvaihto – poisto vai tulo ja poisto?

Lyhyesti

Koneellisessa ilmanvaihdossa ilma liikkuu puhaltimien avulla eikä sään varassa. Koneellisessa poistossa puhallin imee käytetyn ilman ulos, ja raitis ilma tulee korvausilmaventtiileistä. Tulo- ja poistoilmanvaihdossa ilmanvaihtokone puhaltaa myös suodatetun tuloilman huoneisiin ja lämmittää sitä poistoilmasta talteen otetulla lämmöllä. Pidä ilmanvaihto aina päällä vähintään minimiteholla. Puhdista venttiilit kaksi kertaa vuodessa ja vaihda koneen suodattimet valmistajan ohjeen mukaan, yleensä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Teetä kanavien puhtaustarkastus noin 5–10 vuoden välein.

Mitä koneellinen ilmanvaihto tarkoittaa?

Koneellinen ilmanvaihto tarkoittaa, että puhaltimet vaihtavat sisäilman. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma liikkuu lämpötilaerojen ja tuulen voimalla. Suomalaisissa asunnoissa on käytössä kolme järjestelmää: painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Kaikissa järjestelmissä raitis ilma tuodaan oleskelutiloihin, kuten makuu- ja olohuoneisiin. Käytetty ilma poistetaan tiloista, joissa syntyy likaa ja kosteutta: keittiöstä, kylpyhuoneesta, wc:stä ja vaatehuoneesta.

Miten koneellinen poistoilmanvaihto toimii?

Koneellisessa poistossa puhallin imee ilman keittiön, märkätilojen ja vaatehuoneen venttiileistä ulos. Puhallin voi olla esimerkiksi katolla oleva huippuimuri tai poistoventtiilin päälle asennettu puhallin. Raitis ilma virtaa sisään ikkunoiden tai seinien korvausilmaventtiileistä.

• Kerrostalossa poisto on yleensä yhteiskanavajärjestelmä. Asukas ei voi itse vaikuttaa sen tehoon.
• Omakoti- ja rivitalossa poistopuhallinta ohjataan yleensä liesikuvusta. Liesituulettimen valinnasta kertoo opas koneellinen ilmanvaihto ja liesituuletin.

Koneellinen poisto toimii tasaisemmin kuin painovoimainen ilmanvaihto, myös helteellä. Ilmavirrat eivät juuri riipu säästä, ja niitä säädetään puhaltimen kierrosnopeudella.

Miten koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto toimii?

Tulo- ja poistoilmanvaihdossa ilmanvaihtokone sekä tuo että poistaa ilman. Kone suodattaa ulkoilman ja puhaltaa sen kanavia pitkin oleskelutilojen tuloilmaventtiileihin. Käytetty ilma imetään koneellisesti keittiön ja märkätilojen poistoventtiileistä. Poistoilman lämpö siirretään tuloilmaan LTO:lla eli lämmöntalteenotolla.

Kerrostalossa kone voi olla asuntokohtainen tai koko talon yhteinen. Asuntokohtaisen koneen tehoa asukas voi säätää itse.

Kumpi järjestelmä kotonasi on?

Katso ensin olohuoneen ja makuuhuoneiden venttiilejä.

• Huoneissa on kanavaan liitetyt tuloilmaventtiilit, ja kodissa on ilmanvaihtokone: sinulla on tulo- ja poistoilmanvaihto. Kerrostalossa kone voi myös olla koko talon yhteinen ja sijaita teknisessä tilassa.
• Ulkoseinän tai ikkunan korvausilmaventtiili: sinulla on joko koneellinen poisto tai painovoimainen ilmanvaihto.
• Katolla huippuimuri, mutta kodissa ei ole ilmanvaihtokonetta: sinulla on koneellinen poisto.

Rakennusvuosi antaa suuntaa. Monessa 1960–1990-luvuilla rakennetussa talossa on koneellinen poistoilmanvaihto. Nykyisin lähes kaikissa uusissa asunnoissa ja omakotitaloissa on tulo- ja poistoilmanvaihto. Koneen ohjeet ovat yleensä talon huoltokirjakansiossa tai valmistajan verkkosivuilla.

Venttiilityypit on kuvattu tarkemmin oppaassa ilmanvaihtoventtiilit.

Mitä eroa on koneellisella poistolla ja tulo- ja poistoilmanvaihdolla?

Miten lämmöntalteenotto vaikuttaa energiankulutukseen?

Tulo- ja poistoilmanvaihdossa LTO lämmittää tuloilmaa ja parantaa energiatehokkuutta. Ilmanvaihto kuluttaa noin kolmanneksen pientalon tarvitsemasta lämmityksestä. Koneellinen poisto ei ole energiatehokas, koska poistoilman lämpö menee yleensä ulos.

LTO:n tehoa kuvataan lämpötilahyötysuhteella. Se kertoo, kuinka suuri osa poistoilman lämmöstä siirtyy tuloilmaan. Valmistaja Swegonin mukaan parikymmentä vuotta vanhojen koneiden hyötysuhde on noin 50 %, kun taas uudet ottavat talteen jopa 86 %. Uuden rakennuksen energiatehokkuusasetuksen (1010/2017) vertailulaskennassa LTO:n vuosihyötysuhteena käytetään arvoa 55 %. Luku ei ole jokaista konetta koskeva vähimmäisvaatimus.

Myös koneellisen poiston energiatehokkuutta voi parantaa ilman uutta kanavistoa. Motiva mainitsee keinoina energiatehokkaat puhaltimet, anturiohjauksen ja poistoilmalämpöpumpun. Muutos tulo- ja poistoilmanvaihtoon vaatii melko suuren investoinnin ja tilaa tuloilmakanaville. Motivan mukaan painovoimaisesta ilmanvaihdosta siirryttäessä energiankulutus ei aina pienene, jos ilmanvaihto samalla kasvaa paljon, mutta asumisolosuhteet paranevat. Vaihtoehdoista kertovat oppaat jälkiasennettu koneellinen ilmanvaihto ja koneellinen ilmanvaihto vanhaan taloon.

Miten koneellista ilmanvaihtoa käytetään?

Pidä ilmanvaihto aina päällä. Sen pitää toimia vähintään suunnitellulla minimiteholla myös silloin, kun kukaan ei ole kotona.

• Poissa: säädä kone minimiteholle.
• Ruoanlaitto, suihku, sauna, siivous tai pyykin kuivatus: tehosta ilmanvaihtoa.
• Kesä: kytke lämmöntalteenoton ohitus päälle. Uusissa koneissa ohitus on yleensä automaattinen. Jos automatiikkaa ei ole, kytke LTO keväällä pois ja syksyllä päälle.
• Lämmityskausi: kytke LTO päälle ja säädä tuloilman jälkilämmitys noin 17 asteeseen.
• Ikkunatuuletus: lyhyt tuuletus sopii myös koneelliseen ilmanvaihtoon. Jos joudut pitämään ikkunaa jatkuvasti raollaan, ilmanvaihto ei toimi kunnolla.

Mitä huoltoa koneellinen ilmanvaihto tarvitsee?

Huolla ilmanvaihtoa säännöllisesti valmistajan ohjeen mukaan. Voit itse vaihtaa suodattimet ja tehdä vuodenaikojen säädöt.

Älä muuta venttiilien säätöasentoa puhdistaessasi. Merkkikohtaiset ohjeet ovat oppaassa IV-koneen huolto merkeittäin, ja kennon puhdistuksesta kertoo opas ilmanvaihtokoneen kennon pesu.

Taloyhtiössä ilmanvaihto kuuluu yhtiön kunnossapitämiin perusjärjestelmiin, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Asunnon venttiilien puhdistus kuuluu osakkaalle.

Mitkä ovat koneellisen ilmanvaihdon yleisimmät ongelmat?

• Korvausilman puute on koneellisen poiston yleinen ongelma. Jos korvausilmaventtiilejä on liian vähän, asuntoon syntyy alipaine. Silloin ilmaa tulee rakenteiden kautta, eikä se ole välttämättä puhdasta. Merkki tästä on raskaasti aukeava ulko-ovi.
• Veto: koneellisessa poistossa kylmä korvausilma voi tuntua vetona. Avuksi ovat korvausilmaa lämmittävät venttiilit. Tulo- ja poistoilmanvaihdossa vetoa voi aiheuttaa liian matalalle säädetty jälkilämmitys.
• Tukkeutuneet suodattimet: ne heikentävät ilmanvaihtoa ja voivat haista pahalle.
• Ääni ja huono säätö: väärin säädetty ilmanvaihto voi aiheuttaa vetoa ja melua. Äänen syistä kertoo opas koneellisen ilmanvaihdon äänenvaimennus.
• Tunkkainen ilma: jos tunkkaisuus vaatii jatkuvaa ikkunatuuletusta, ilmanvaihto ei toimi kunnolla. Tarkista ensin venttiilit ja suodattimet.

Mitä määräykset sanovat koneellisesta ilmanvaihdosta?

Uusien rakennusten ilmanvaihdosta säädetään ympäristöministeriön asetuksessa 1009/2017 (asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta). Se koskee uudisrakentamista, laajennuksia ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, ei jo käytössä olevaa ilmanvaihtoa. Asetus on jätetty voimaan rakentamislain uudistuksessa.

• Asetus määrittelee sekä koneellisen poiston että koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon, ja siinä on vaatimuksia myös painovoimaiselle järjestelmälle.
• Koneellisessa järjestelmässä on oltava selvästi merkitty pysäytyskytkin.
• Uuden asunnon ilmanvaihto on suunniteltava niin, että sitä voi tehostaa vähintään 30 % suunnitellun käyttöajan ilmavirroista.
• Ilmavirrat on mitattava ja säädettävä ennen kuin rakennus otetaan käyttöön.

Käytössä olevaa taloa koskee muun muassa pelastuslaki. Sen mukaan omistajan ja haltijan on huolehdittava, että ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu niin, ettei niistä aiheudu tulipalon vaaraa. Kiinteää puhdistusväliä laissa ei ole.

Milloin kannattaa kutsua ammattilainen?

Suodattimet ja vuodenaikojen säädöt hoidat itse. Näihin töihin kutsu ammattilainen:

• Ilmamäärien mittaus ja säätö kuuluvat ammattilaiselle. Katso ilmanvaihdon mittaus ja säätö.
• Kanavien puhdistus on ammattilaisen työ, ja sen jälkeen ilmavirrat säädetään. Katso ilmanvaihtokanavien puhdistus.
• Koneen huolto ja viat: katso IV-huolto.
• Vanha kone: Valloxin mukaan ilmanvaihtokoneet toimivat yleensä jopa 20 vuotta. Vaihdosta kertoo ilmanvaihtokoneen asennus.
• Huippuimurin vika tai vaihto: katso huippuimurin asennus.

Kiinteä sähkökytkentä ja uuden pistorasian asennus ovat sähkötöitä, jotka saa tehdä vain Tukesin rekisterissä oleva sähköalan yritys.

Ilmanvaihtolaitteiden puhdistuksen, mittauksen, säädön ja huollon työn osuudesta voi saada kotitalousvähennystä, kun työ kuuluu omalle kunnossapitovastuullesi.

Usein kysyttyä

Pitääkö koneellisen ilmanvaihdon olla aina päällä?

Kyllä. Ilmanvaihdon on toimittava jatkuvasti vähintään suunnitellulla minimiteholla, myös silloin, kun kukaan ei ole kotona. Pysäytä se vain huollon ajaksi tai poikkeustilanteessa, esimerkiksi tulipalon tai lähistön kemikaalionnettomuuden aikana. Pidemmästä poissaolosta katso oman koneesi ohje.

Voiko ikkunaa pitää auki, jos on koneellinen ilmanvaihto?

Lyhyt tuuletus sopii myös koneelliseen ilmanvaihtoon. Jos joudut pitämään ikkunaa jatkuvasti raollaan, jotta ilma ei olisi tunkkaista, ilmanvaihto ei toimi kunnolla. Silloin kannattaa tarkistaa venttiilit, suodattimet ja ilmamäärät.

Onko koneellinen ilmanvaihto pakollinen?

Olemassa olevaa taloa ei tarvitse muuttaa koneelliseksi ilmanvaihtoasetuksen takia. Ympäristöministeriön asetus 1009/2017 koskee vain uutta rakentamista, laajennuksia ja kerrosalan lisäämistä. Asetuksessa on vaatimuksia sekä koneelliselle että painovoimaiselle järjestelmälle. Nykyisin lähes kaikki uudet asunnot tehdään silti koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Kaikissa asunnoissa ilmanvaihdon on oltava riittävä, ja kanavat ja laitteet on pidettävä huollettuina.

Mistä tietää, että talossa on alipaine?

Ulko-ovi aukeaa raskaasti tai postiluukusta käy voimakas ilmavirta. Koneellisessa poistossa syy on yleensä se, että korvausilmaventtiilejä on liian vähän tai ne on suljettu.

Saako koneellista ilmanvaihtoa säätää itse?

Voit vaihtaa koneen tehoasentoa (kotona, poissa, tehostus) ja tehdä vuodenaikojen säädöt. Älä muuta venttiilien asentoa. Ilmamäärien säätö kuuluu ammattilaiselle.

Paljonko koneellinen ilmanvaihto maksaa?

Hinta riippuu siitä, vaihdetaanko kone, rakennetaanko uusi kanavisto vai huolletaanko nykyinen järjestelmä. Ilmanvaihtokoneen asennustyö maksaa alkaen 990 € ja huoltokäynti alkaen 195 € (hinnat sis. alv). Laajemman muutoksen hinta vahvistetaan tarjouksessa.